Myrkytysepäilyt
Lähes yhtä varma kevään merkki kuin koirankakka-keskustelut on myös epäilykset lenkkipoluilla ja metsissä liikkuvista koirien myrkyttäjistä. Hyvin harvoin todisteita myrkytyksista kuitenkaan saadaan, yleensä asia jää lähinnä epäilyksen tasolle.
Yleisin myrkky, jota maastoon siroteltuihin makkaroihin tai lihapulliin epäillään piilotetun, lienee rotanmyrkky. Rotanmyrkkymyrkytyksen vaara piilee todellisena myös kesämökeillä ja maatiloilla, joilla kyseisiä aineita usein käytetään ja säilytetään. Rotanmyrkky sisältää warfariini-nimistä ainetta tai jotain sen johdannaista. Warfariini tuhoaa elimistöstä K-vitamiinia, jota tarvitaan jotta veri hyytyisi. Myrkyn vaikutus alkaa näkyä vasta joidenkin päivien tai viikonkin kuluttua. Tämä sen vuoksi, jotta rotta ei luontaisesti varovaisena eläimenä alkaisi karttaa myrkkysyöttejä.
Rotanmyrkyt ovat ulkoisesti onneksi helposti tunnistettavia, kirkkaanvärisiä (useinmiten punaisia tai sinisiä) rakeita. Näin on sen vuoksi, että niitä ei vahingossa sekoitettaisi esim. karjan rehuihin. Koiranomistajaa tämä tieto helpottaa, sillä mikäli tienposkessa lojuvat makkaranpalat todella sisältävät rotanmyrrkyä, se on silmämääräisesti havaittavissa.
Rotanmyrkkymyrkytyksen oireisiin kuuluvat sisäiset verenvuodot, jotka tietenkin ovat usein vaikeasti havaittavissa. Verta voi tulla ulosteen mukana tai koiralle voi tulla ihonalaisia verenpurkaumia (mustelmia). Yleinen väsymys (verenhukasta johtuva) kuuluu myös oireisiin. Jos koiralla on tämäntyyppisiä oireita, on syytä välittömästi käydä eläinlääkärillä. Vastaanotolla voidaan verinäytteellä tutkia koiran veren hyytyminen ja näin selvittää onko kyse warfariinimyrkytyksestä. Mikäli veren hyytyminen on hidastunut, koira saa K-vitamiinilääkityksen
Jos epäilet koirasi syöneen rotanmyrkkyä, toimi seuraavasti:
1. Jos syömisestä on kulunut vain vähän aikaa (alle 1h) kannattaa oksetuttaa koira. Tämä tapahtuu antamalla koiralle ruokasuolaa. Pienelle koiralle n. 1tl, isommalle 1rkl. Suolasta on hyvä tehdä koiran nielun kokoa vastaava pallo lisäämällä suolaan muutama tippa vettä. Suolapallo työnnetään koiran nieluun ja pidetään suuta kiinni, kunnes koira nielee suolan. Jos koira ei ole syönyt mitään vähään aikaan ennen suolan antamista, anna ensin puuroa, liotettuja nappuloita tai muuta helposti oksennettavaa ruokaa. Tyhjään mahaan annettuna suola ei toimi.
Jos koira ei tästä oksenna, älä toista toimenpidettä, vaan ota yhteys eläinlääkäriin. Eläinlääkäri voi tarvittaessa oksettaa koiran tarkoitukseen sopivalla lääkeinjektiolla. Suolan antamisen jälkeen koiralla tulee olla raikasta vettä tarjolla.
Hiilitabletteja voi antaa imemään myrkkyjä suolistosta. Vaikka oksettaminen onnistuisi, on aina hyvä ottaa yhteys eläinlääkäriin, jotta koiralle saadaan lisäksi K-vitamiinikuuri.
2. Jos myrkyn syömisestä on kulunut yli tunti, ei oksettaminen yleensä auta, sillä myrkkyä on jo imeytynyt suolistoon. Tässä tapauksessa tulee aina ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Eläinlääkäri määrää koiralle suun kautta annettavaa K-vitamiinia useamman viikon kuurin.
3. Jos et ole varma, onko koira syönyt myrkkyä, mutta se on mahdollista, on hyvä hakeutua eläinlääkäriin K-vitamiinin saamiseksi. Elimistö muodostaa normaalisti tarvitsemansa K-vitamiinin itse, mutta warfariinimyrkytysepäilyissä kuurista ei ole haittaakaan.